Nyt alkaa jo helpottaa, mutta Sofi oli viikon mahaongelmainen. Viime viikon to-pe yönä heräsin siihen, että sänky tärisee. Sofi tärisi pääni vieressä ja nuoleskeli huuliaan. Tajusin heti, että raukalla on tosi paha olo. Vein sen ulos ja Sofi ripuloikin heti nurmikolle päästyään. Sisään palatessamme huomasin, että Sofi oli oksentanut vessan lattialle. Siivoilin ja menin nukkumaan. Parin tunnin kuluttua heräsin taas hermostuneena juoksentelvaan koiraan. Herätin Seban ja tuloksena oli ulos isot oksennukset ja taas vesiripuli. Lauantaina Sofi muistaakseni vielä oksensi kerran, mutta muuten oireilu oli ripulia. Lauantaina kaikki näytti olevan ok oksennusta lukuunottamatta, mutta sitten taas alkoi. Ei enää kyllä oksennellut, mutta kaikki tuli vetenä ulos.

Sofi on ihan alun jälkeen kuitenkin voinut koko ajan tosi hyvin ja käyttäytynyt ripulikohtauksia lukuunottamatta normaalisti. Olen saanut juotettua Sofia eikä kuivumisesta ole ollut huolta. Muistaakseni su-ma yönä piti viedä kolme kertaa ulos, mutta sen jälkeen on ollut helpompaa. Pari päivää pidin paastolla ja sitten siirryimme puuro/riisi/siikaan. Nyt olen jo laittanut vähän nappuloita sekaan, sillä eilinen oli jo aika normaali päivä ja niin myös tämä aamu. Vatsa on vähän löysällä, mutta ei enää ripulilla. Syötin kolme päivää Aptuksen attapektiä, joka saikin Sofin vatsaa rauhoittumaan. Nyt on toka päivä lääkkeettä ja hyvältä vaikuttaa. Uskallamme mennä tapaamaan kavereita. Sofi on koko ajan pursunut energiaa emmekä ole halunneet sitä nyt ihan kamalasti rasittaa. Nyt on jo kuitenkin pakko päästää riekkumaan kavereiden kanssa. Tapaamme kohta Tonin(holsku) ja Trombin(lapinkoira)!

En tiedä, mistä ripuli johtui. Emme ole nähneet, että Sofi olisi syönyt mitään omituista. Liekö ollut vain todella ärhäkkä virus ja kesähelteet siihen vielä kaupan päälle vaikeuttamaan toipumista? Toivotaan, että se on nyt kokonaan ohi. Jos sama alkaa uudestaan, menemme lääkäriin.

Ruuasta en usko johtuvan, sillä olen syöttänyt nyt jo kolmisen viikkoa Orijenia, joka jo aiemmin sopi Sofille hyvin. Arden Grange- kokeilu jäi heti, sillä kuppi ei tyhjentynyt ollenkaan.

Eilinen automatka Lohjan mökille ja takaisin sujui niin hienosti! Sofi ei läähättänyt, vinkunut eikä panikoinut. Moottoritiellä jopa ohitukset sujuivat maaten. Ekaa kertaa Sofi jopa näytti unohtavan, missä oli, sillä se halusi heittäytyä selälleen ja saada masusilityksiä kesken matkan. Kaikki oli siis kuten puoli vuotta sitten ellei jopa paremmin, kuin silloin ennen paniikin alkamista. Ihanaa!!! Olemme siis nyt edistyneet ihan huimasti matkustamisessa eikä sisälläkään enää juuri haukuta. Niin loistavaa :D

Ruokajutuista vielä sen verran, että Arden Grange lammasriisi jää kuppiin. Sitä ei Sofi suostu syömään. Tilasin nyt 13,5kg:n säkin Orijenia eli syötetään nyt se ja katsotaan sitten, josko jatketaan sitä vai palataanko takaisin Hill'siin.

Elviksen (Sofin veli) omistaja suositteli alemman kirjoituksen kommenteissa Purinan Pro Plania. En ole tutustunut kyseiseen ruokaan ollenkaan, mutta luulen, ettei sekään poistaisi vaikkua Sofin korvista, kun eivät vehnättömät ja vähähiilihydraattisetkaan ruuat auta. On vain jatkettava eloa vaikkukorvan kanssa, sillä iho ja turkki sekä vatsa voivat hyvin esim. Orijenilla ja Hill´s:illä. Saatan myös olla ylitarkka korvien vaikkuuntumiselle, sillä 14v Jackiellä ei ikinä ole ollut vaikkua korvissa eikä sen korvia ole koskaan tarvinnut putsata...

Ekan vuoden Sofi söi Hill'sin nappuloita. Ne sopivat Sofille tosi mainiosti, mutta korviin kerääntyy vaikkua ja aloin mietiskellä muiden merkkien kokeilua. Yksi parikiloinen pussi meni Acanan lammasriisiä. Kakan määrä oli jotain aivan uskomatonta tuon kuurin aikana eli en hankkinut Acanaa uudestaan. Tilasin kahta eri merkkiä ja nyt on juuri lopuillaan parin kilon pussi Orijenin Adultia ja se on vaikuttanut ka(i)kinpuolin oikein hyvältä. Pikkuhiljaa siirryn nyt kokeilemaan vielä Arden Grange Adult lammasriisiä. Sofin korviin kerääntyy mielestäni ruuan vaihdosta huolimatta ihan samalla tavalla vaikkua. Ehkä se ei ole niin vaarallista, kun korvat kuitenkaan eivät ole tulehtuneet, pelkästään töhnäiset.

Palautimme sitruunapannan tiistaina ja siitä lähtien Sofi on käyttäytynyt sisällä oikein mallikkaasti. Eilen meille tuli yllätysvieras soittelemaan ovikelloa eikä Sofi haukahtanut edes yhtä kertaa. Pientä murinaa aina tulee, mutta se on mielestämme täysin sallittua. Sofi on ollut paljon rauhallisempi vahtitilanteissa, kuin ennen. Silti kyllä harkitsen oman pannan ostoa vielä, sillä en voi uskoa, että viikon kuuri voisi kitkeä pahan tavan kokonaan pois. Ja sitruunapannoissa jälleenmyyntiarvo säilyy sen verran hyvänä, ettei siinä kamalasti menetä, jos sellaiseen panostaa.

Eilen olimme Sofin ja westie-Ankin kanssa Rajasaaressa, jonne matkustimme sporalla. Edestakaisin matkat menivät todella mallikkaasti. Sofi ei edes läähättänyt, puhumattakaan ääntelystä. Pientä tärinää oli havaittavissa, mutta muuten matkustuskäytös oli moitteetonta. Hyvä Sofi!

En ole kovinkaan ahkerasti nyt kirjoitellut tänne... Mutta emme siis ole unohtaneet Sofia ;)

Sofille kuuluu oikein hyvää, mutta matkustaminen autolla, metrolla, spåralla ja bussilla on vieläkin kovin ei-kivaa, mutta ehkä se pikkuhiljaa helpottaa. Jos vaikka muutaman vuoden kuluttua Sofi ei enää olisi moksiskaan matkailusta. Huoh. En ole huomannut mitään huomattavaa apua DAP-suihkeesta enkä Vuohenjuuri-Valerianasta, mutta eivät ne ainakaan tilannetta ole huonontaneet. Tärkeimpänä pidän nyt sitä, että yritän itse pysyä mahdollisimman rauhallisena vaikka Sofi läähättää ja vinkuu. Nykyään enää harvemmin huutaa ja vinkuu, mutta läähätys ja selvä panikointi ovat kyllä vielä seuranamme.

Nyt olemmekin tarttuneet seuraavaan pulmaan; haukkumiseen. Yritämme saada Sofia vähähaukkuisemmaksi. Ainoastaan vahtihaukkuminen sisällä on se, minkä haluaisimme kitkeä mahdollisimman hyvin pois. Meillä onkin ollut nyt Aboistopin hakunestopanta vuokralla pian viikon ja palautamme sen tiistaina.

Muuten Sofi on sisällä hiljaa, mutta ovikello ja oven avaaminen aiheuttavat haukkukonsertteja. Vieraammissa asunnoissa vähän mitkä tahansa oudot äänet saattavat aiheuttaa vahtihaukkua. Panta on kyllä auttanut todella paljon. Ennen ovikello tai sisääntulo (jos kotona on jo joku Sofin kanssa) aiheuttivat monen haukun sarjan/ulvonnan. Nyt näyttäisi siltä, että Sofi miettii kauemmin ennen kuin reagoi. Yksi haukahdus saattaa tulla, mutta se jää siihen. Ihanaa. Katsotaan jääkö vaikutus pysyväksi. Hieman epäilen ja olenkin jo katsellut omaa pantaa netistä. Iki- panta olisi kooltaan parempi ja varmaankin ihan yhtä toimiva, kuin Aboistopin versio.

Luulen, että Sofin tapaukseen sopii sitruunapanta, sillä se näyttää jo nyt auttavan. Suihkaus ei saa Sofia pelokkaaksi, ainoastaan hämilleen ja katkaisee haukun. Yksinollessaanhan Sofi on aina kiltisti ja hiljaa eli yksin kotona hän ei sitruunapantaa tarvitse. Sofi vahtii vain, jos joku on sen kanssa kotona.

Ilmoitan vielä tässä samassa, että:

inspired by Sofi lahjoittaa 8.6-31.7.09 ostetuista tuottesta 1€/tuote

Eläinten Auttajat Ry:lle!

Meillä oli eilen ystäväpariskunnan tyttö hoidossa. Sofi tykkää kivoista lapsista ja sellainen tämä tyttö on! Kivat lapset ovat sellaisia, jotka eivät jahtaa, satuta, pelottele tai pelkää. Ja lapsissa on sellainen kiva puoli, että niissä on aina vähän ruuanmuruja. Myös lattialle saattaa ilmestyä yllätysherkkuja. Sofi antaa kivojen lasten ottaa lelut, pallot ja luut suustaan mukisematta. Päiväunet he ottivat vierekkäin nukkuen ja Sofi halusi osallistua myös piirtämiseen.

Tässä Pinjan pyynnöstä lähikuva Sofin trendipannasta!

Maa on taas kuurassa ja ulkona on niin talvinen viima. Hrrr. Nykyään käyn Sofin kanssa niin aikaisin aina aamulenkeillä, ettei koirapuistossa ole ikinä ketään. Olen alkanut ottamaan tennispallon mukaan, jotta jotain aktiviteettia edes olisi ulkoiluissa. Tänäänkin oltiin sitten kävelyllä ja heittelemässä palloa.

Sofi sai eilen uuden "Volcom-pannan". Pitää ottaa parempi kuva joku päivä. Minulla oli säästössä palanen Volcomin paksua kangasta ja nyt vihdoin sain pannan tehtyä Se on tosi keväinen ja katu-uskottava. Väritys on taas vähän poikamainen, kuten Sofilla varusteet usein...

Heitä jo!

Ihan oikeesti. Heitä nyt jo!

Palloleikit voittavat ihan kaiken. Jopa keppileikit ja lintujahdit. Pallo on ulkoleluista paras! Pallo toimii myös hyvänä tulppana lenkeillä. Vastaantuleville ei voi rähjätä, kun on suu täynnä!

Huomenna menemme taas Lohjalle. Toivottavasti Sofi on viisastunut viime kerrasta ja jättää heikot jäät rauhaan.

Olimme tänään mökillä Lohjalla. Automatka meni suhteellisen kivuttomasti, mutta Sofilla olisi kyllä hieman opittavaa Jackieltä, joka on nykyään vain vilpittömän kiinnostunut kaikesta, mutta ei ollenkaan hermostunut. Ihmettelee vain.

Sofilla oli päällään DAP-kyllästetty Idan (Topin ja Teddyn mamma) tekemä suloinen raitapoolo.

Myös Jackie sai olla vapaana pihalla ja nautti siitä täysin rinnoin. Välillä kävi iloisena moikkaamassa meitä.

Pihalla Sofi oli tosi kiinnostunut vedestä ja kävikin hyisessä järvessä kahlailemassa.

Huomasin, että Sofi alkoi tuijotella heikoille jäille ja juoksenteli rantaviivaa edestakaisin. Sofi pysähtyi ja otti hyppyynvalmistautumisasentonsa. Ehdin kieltää kerran, mutta Sofi päätti silti loikata. Se yritti siis hypätä sulan osan yli jäälle, joka oli pelkkää sohjoa. Sofi humpsahti suoraan jääsohjon läpi ja alkoi paniikissa yrittää päästä jään päälle ja porskutti samalla vain syvemmälle. Ryntäsin rantakiville ja sain onneksi houkuteltua sen kääntymään rantaan. Ongin jäisen ja litimärän ressukan järvestä ja nostin rannalle. Sofi oli aika järkyttynyt ja korvat olivat täynnä vettä. Pian järkytys kuitenkin vaihtui vesihepuliksi.

Jälkeenpäin kauhistelimme tilannetta ja totesimme, että onneksi ei käynyt pahemmin. Sofihan olisi saattanut sujahtaa hypätessään jään alle ja polskutella peloissaan itsensä vielä syvemmälle ansaan. Hui kamala! Onneksi tapaus oli vain hieman nolo ja säikähdyttävä.

Menimme hetkeksi sisälle lämmittelemään ja lähdimme uudestaan ulos. Löysimme siitä ihan mökin vierestä lähtevän ihanan metsäreitin ja koiruudet saivat taas juoksennella vapaina. Jackie kulkee aina sen verran itsenäisesti omia reittejään, ettei siitä paljon kuvia oteta. Sofin sain pysäytettyä pariin otteeseen.

Käännyimme jossain vaiheessa ympäri ja kävelimme samaa matkaa takaisin. Jackie osasi jo reitin eikä halunnut odottaa meitä. Vähän ennen kuin lähestyimme ajotietä ja olimme ottamassa Jackien remmiin, päätti se laittaa korvat kiinni ja hipsutella omaa tahtiaan. Olimme ihan varmoja, että se olisi juossut mökille asti itsekseen. Tullessamme tielle, odotti Jackie kuitenkin meitä siinä. Melko reunassa, mutta silti aika pelottavassa paikassa. Onneksi ei tullut autoja. Jackie odotti kiltisti, että siskoni laittoi sen kiinni ja sitten menimme vikat metrit mökille turvallisesti kytkettyinä.

Molemmat koirat siis yrittivät päästä hengestään, mutta muuten oli oikein mukava päivä koirilla ja meillä ihmisillä!

Ajoimme eilen Tuomarinkartanoon ja odottelimme viehemies-Svenkkaa saapuvaksi. Häntä ei näkynyt ja päätimme kurvailla Paloheinään katsomaan, josko treenit olisivat siirtyneet sinne. Siellähän ne sitten olivat. Jonottelimme jonkin aikaa, sillä meitä ennen oli pari basenjia ja kolme suloista & nopeaa itskua.

Cilla juoksi ekana. Tosi tarkasti ja söpösti meni vieheen perässä ja nappasi kiinni sen aina lopuksi. Hyvä Cilla!

Seuraavana oli Sofin vuoro. Sofi juoksi taas tapansa mukaisesti nopeasti ja tarkasti. Svenkka veti lopuksi niin, että viehe jäi pysähtyessään vähän kauemmaksi hänestä, jolloin Sofi uskalsi tappaa sen lopussa. Sofi arkailee Svenkkaa jostain syystä ja jättää vieheen koskematta, jos se menee ihan miehen jalkoihin. Sofi juoksee kyllä ihan älyttömällä kiukulla vieheen perässä. Tosissaan ottaa sen touhun!

Valitettavasti emme ehtineet jäädä katsomaan Topin ja Teddyn suorituksia. Mitenköhän Teddy-pentunen juoksi? (Laita Ida tänne tietoa, jos piipahdat lukemassa!)

Pian lähdemmekin Lohjalle vanhempieni mökille pääsiäistä viettelemään. Sofi-ressu joutuu autoon. Aion pukea Sofin villapaitaan, joka on kyllästetty DAP:illa. Valitettavasti tilaamani kevythäkki ei ole vielä saapunut. Eilinen lyhyt autoreissu meni kyllä Sofin osalta mallikkaasti! Johtuikohan  Cillan ja Aavan seurasta vai edellisen autoilun DAP-kokeilusta. Tiedä häntä...

Tänään aion ottaa edes vähän kuvia pian 14-v täyttävästä Jackiestä ja tietty Sofista.

Kivaa sunnuntaita!

Tänään on pientä koiraa rasitettu! Olimme koko päivän Juuson, Aavan ja Cillan luona. Sofi paini itsensä ihan lämpöhalvauksen partaalle "pikku"-Cillan kanssa. Tai oikestaan ehkä ihan lämpöhalvaukseen asti, sillä yhtäkkiä Sofi alkoi kuolata ihan älyttömästi. Myös nenästä valui vettä ja Sofi oli tosi vaisu. Hetken lepäily viileässä auttoi pulmaan ja Sofi oli taas painikunnossa.

Myöhemmin tapasimme vielä enkkuterrierit Topin, Teddyn ja Masin Pasilan koirapuistossa. Juoksua ja haukkumista yllinkyllin. Päivä oli Sofin mielestä huippuhauska! Sovimme Topin ja Teddyn kanssa lauantaiksi viehetreenitreffit eli taas pitkän tauon jälkeen jäniksennahan perässä juoksemaan. Kuulemma treenit ovat nykyään Vinttikoirakeskuksella eikä Paloheinässä. Ja Cilla-pillakin tulee mukaan saalistamaan :)

Päivän inhottava anti ole se, että Sofi päätti alkaa pelätä metromatkustusta. Se tärisi, läähätti ja huusi/vinkui aivan sekaisena. Raukka. En ole tainnut tänne kirjoittaakaan tästä ongelmasta ennen. Sofi tosiaan alkuvuodesta päätti, että automatkustus on aivan kamalaa. Sitä ennen autoilu oli korkeintaan hermostuttavaa ja tylsää, mutta nykyään aivan kamalaa. Se läähättää, tärisee, vinkuu, pyörii ympyrää ja peruuttaa pakonomaisesti. Autoilu on nykyään siis hermojaraastavaa kaikkien osalta. Autopaniikista huolimatta metroilu on ollut Sofin mielestä ihan ok. Tänään yksi pieni kolahdus heti metromatkan alussa aiheutti paniikin, joka loppui vasta ulos päästyämme.

Tilasin tänään sellaisen kevythäkin, joka Sofilla olikin jo kerran pienemmässä koossa. Tarkoituksena on yrittää autoilua siten, että Sofi on häkissä takapenkillä. Jos pienempi ja hämärämpi matkustustila auttaisi. Toivotaan ainakin kovasti, sillä tällä hetkellä matkustus on hirvittävää :(

Huomenna menen D.A.P.-suihkeostoksille. Aion yrittää kaikkeni, jotta Sofin matkustuspaniikki hellitäisi. Kivointa olisi, jos se lähtisi yhtä nopeasti kuin tulikin!

Tällaisen siis taas tilasin, mutta nyt koossa 60 x 40 x 40cm (6-11kg koiralle)

www.petnetstore.fi